Mitkä ovat avaimet kunnossa ja terveenä pysymiseen?

terveellinen

Terveys on käsite, joka on kehittynyt huomattavasti. Elämäntavoillamme, sosiaalisilla suhteillamme ja ympäristömme vaikutuksilla on tärkeä rooli kunnossa pysymisessä.

Hyvä terveys on "täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila eikä pelkästään sairauden tai vamman puuttuminen".

Kestävä terveys eli ympäristön vaikutus terveyteen.

Nykyisessä konsensuskäsitteessä mennään pidemmälle, kun puhutaan "kestävästä terveydestä". Nykyinen muotoilu on seuraava: "Kestävä terveys on täydellinen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi, joka saavutetaan ja ylläpidetään koko elämän ajan terveiden, tyydyttävien ja palkitsevien elinolojen avulla ja käyttämällä asianmukaisia, laadukkaita resursseja vastuullisesti ja tehokkaasti.

Tässä mielessä terveys ei liity ainoastaan ympäristön laatuun tietyllä hetkellä. Terveenä pysyminen riippuu sosiaalisista, taloudellisista ja kulttuurisista olosuhteista, jotka mahdollistavat sen, että ihmiset voivat elää suotuisassa ympäristössä (eikä vain "ei-haitallisessa" ympäristössä) ja osallistua näiden suotuisten olosuhteiden säilyttämiseen tulevaisuudessa itselleen ja jälkeläisilleen.

Ympäristö on tärkeä kunnossa pysymisen kannalta

Hippokrateen mielestä jo 5. vuosisadalla eKr. sairaus oli ruumiillinen prosessi, johon vaikuttavat ilma, vesi ja asuinpaikat sekä ruokavalio ja elämäntapa.

Lääketieteen historiassa ympäristön vaikutus terveyteen on toisinaan unohdettu ja se on asetettu kilpailemaan myyttien tai uskontojen kanssa. Ympäristö on nyt kuitenkin palaamassa vahvasti esiin terveyteemme vaikuttavana tekijänä epigenetiikan myötä.

Väestön hyvä terveys riippuu vahvasti ympäristöstä laajassa merkityksessä. Tähän sisältyy myös ajatus yksilön valinnasta, ainakin osittain yleisten puitteiden puitteissa (altistuminen epäpuhtauksille, elin- ja työolot, ennaltaehkäisevän terveydenhuollon, vapaa-ajan, kulttuurin jne. saatavuus).

Viime vuosina lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että saastuminen on vaarallista, sillä se on vastuussa lukuisista sairauksista, jotka lyhentävät elinajanodotetta huomattavasti. Vuonna 2017 brittiläisessä The Lancet -tiedelehdessä julkaistiin raportti, jonka mukaan ilman, mutta myös veden ja työpaikkojen saastuminen aiheuttaa vuosittain 9 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa eli 16% kaikista kuolemantapauksista maailmassa. Tämä on kolme kertaa enemmän kuolemia kuin aids, tuberkuloosi ja malaria yhteensä.

Ympäristömme ja käyttäytymisemme vaikutus terveyteen

Elämme pidempään, mutta olemmeko kunnossa ja terveitä? Ranskassa arviolta 20 miljoonaa ihmistä on kroonisesti sairaita, mikä tarkoittaa, että he tarvitsevat hoitoa yli kuusi kuukautta elääkseen.

Miksi kroonisesti sairaita ihmisiä on niin paljon? Koska rikkaimmissa maissa lääketieteen kehitys mahdollistaa sen, että ihmiset, joiden terveydentila on vakavasti heikentynyt (sydän- ja verisuonitaudit, syöpätaudit, hepatiitti, diabetes jne.), voivat jatkaa elämäänsä, joskus vuosikymmeniä.

Osittain lääketieteen kehityksen ansiosta väestö elää nyt keskimäärin paljon pidempään. Saasteiden ja haitallisten elämäntapojen (istumatyö, tupakointi, alkoholinkäyttö, ylensyönti, stressi) vaikutukset johtavat kuitenkin usein huonoon terveyteen erityisesti elämän toisella puoliskolla.

Ennaltaehkäisy, avain kunnossa ja terveenä pysymiseen

Jotkut ovat pitäneet ihmisen perimää suurena kirjana, johon on kirjoitettu kaikki, joidenkin sairauksista toisten pitkäikäisyyteen. Todellisuudessa ennaltaehkäisyyn on enemmän tilaa.

Vain 2% geeneistämme antaa kehon soluille erityisiä toimintaohjeita. Loput 98% perimästä jätettiin pitkään huomiotta, ja niitä kutsuttiin roska-DNA:ksi, koska niiden tarkoitusta ei ymmärretty.

Tiedämme nyt, että tämä 98% muodostaa epigenomin, joka on hyvin herkkä ympäristölle ja pystyy muuttamaan geeniemme ilmentymistä. Se on siis orkesterin kapellimestari ja mukautuu käyttäytymiseemme, tapaan, jolla syömme, harrastamme liikuntaa ja huolehdimme itsestämme. Tämä osoittaa ympäristön vaikutuksen terveyteen.

Perimme geenimme koko elämämme ajaksi, mutta voimme muuttaa epigenomiamme. Tämä tarkoittaa, että voimme ehkäistä vanhemmiltamme perimämme haavoittuvuudet ja rakentaa parempaa terveyttä koko elämämme ajan!